Loppu nuorten syrjäyttämiselle!

Ajak Majok istuu tuolilla beigesävyisen seinän takana ja katsoo kameraan

Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin turvallisuusuhka. Tätä mieltä ovat lähes 90% suomalaisista, ja itse allekirjoitan tämän täysin. Laskutavoista riippuen suomessa on 70 000-100 000 syrjäytettyä nuorta, jotka eivät ole koulussa, työelämässä, tai työharjoittelussa. Poliittisella kielellä voidaan sanoa, että maa jossa ei ole hyvinvoivia nuoria on maa, jossa ei myöskään ole tulevaisuudessa työntekijöitä, veronmaksajia, eikä yhteisten asioiden hoitajia. Kansankielellä taas voidaan sanoa, että maa jossa ei pidetä jokaisesta nuoresta huolta, on maa, joka tietoisesti sahaa omaa oksaa.

Olen seurannut lievällä raivolla ja ankaralla huolella nykyisen ja edellisen oikeistohallituksen ympäripyöreitä ulostuloja koulutuksen ja sivistyksen puolestapuhujina. Samat puhujat ovat kahdeksan vuoden aikana leikanneet koulutuksesta ja sivistyksestä 1,5 miljardia. Kataisen ja Stubbin hallituksen leikkausten kohteiksi joutuivat ammattikorkeakoulut. Sipilän hallitus on vuorostaan haistattanut pitkät yliopistoille ja ammattiopistoille. Koska yksi suurimmista nuorten syrjäytymistä estävistä tekijöistä on toisen asteen tutkinnon suorittaminen, haluan tarrata nyt erityisesti amiksiin kohdennettuihin vajaan 200 miljoonan euron leikkauksiin.

Viimeisten tutkimusten mukaan ne nuoret miehet, jotka pääsevät toisen asteen koulutukseen rimaa hipoen, tekevät lähes nelinkertaisella todennäköisyydellä vähemmän rikoksia, kuin ne nuoret miehet, jotka jäävät peruskoulun varaan. Sieltä sun täältä onkin vilauteltu oppivelvollisuusiän nostamista koskemaan toisen asteen opintoja. Tämä on hyvä, kunhan se kouluarki, mikä nuoria peruskoulun jälkeen odottaa, on sellainen, että koulussa on jotain tekemistä. Valmistuin vuonna 2016 ammattiin ja sain opintojeni aikana seurata, kuinka vuosi vuodelta lähiopetuksen määrä väheni lähes olemattomiin. Toisilla aloilla istuttiin oppitunnilla vähemmän kuin kahvitauolla ja toisilla aloilla lähiopetustunteja oli vähemmän kuin ekaluokkalaisilla. Siis nuoria joiden pitäisi oppia ammatti, ja pysyä koulun penkillä, odottaa peruskoulun jälkeen vähemmän lähiopetustunteja, kuin peruskoulun keltanokilla. Koskaan maapallon historiassa ei ole seurannut hyvää siitä, että nuoret toimettomana olevat miehet kokoontuvat yhteen.

Suomen suurin turvallisuusuhka on nuorten syrjäytyminen. Yksi merkittävimmistä tekijöistä sen estämiseen on toisen asteen tutkintotodistus. Yhtään vähättelemättä lukuisten järjestöjen timanttista työtä nuorten parissa, olen ehdottomasti sitä mieltä, että amiksen palauttaminen kunniaan on ensi vaalikauden tärkeimpiä syrjäyttämisen ehkäisyn keinoja. Laadukas ammatillinen koulutus on sijoitus tulevaisuuten, jossa vähennetään yksinäisyyttä, vahvistetaan yhtenäisyyttä ja torjutaan nuorten syrjäytymistä. Me pystymme parempaan. Tehdään parempaa.